Meidän koulu on julkaisutalo!

Foorumiesitys

‹ Takaisin

Lisää omaan ohjelmaan

Aika: Torstai klo 11:45 - 12:15, Esityssali 12

Esiintyjät:

  • Paula Järnefelt, Länsimäen koulu
  • Laura Ikonen, Länsimäen koulu

Avainsanat: opetussuunnitelma digitalisaatio

Kohderyhmä: Rehtorit, koulu- ja sivistystoimenjohtajat, hallinto
Rehtorit, apulaisrehtorit, johtoryhmän jäsenet, tutoropettajat, kehittäjät

Esitykseen liittyvä linkki: http://www.eduvantaa.fi/lansimaki, http://lansanilmiopajat.blogspot.fi/

Opetussuunnitelma ja digitalisaatio haastavat koulut tarkastelemaan luutuneita työtapojaan ja rakenteitaan.  Ne pakottavat pohtimaan miten motivoimme oppilaat ottamaan haltuun oppimisprosessinsa ja luomaan koulusta paikka mielekkäille oppimiskokemuksille. Tieto- ja viestintäteknologia avaa mahdollisuuksia, mutta sen suunnitelmallinen, kattava ja oppilaiden tasa-arvon mahdollistama käyttö on haaste, kun  opettajien teknologiataidot ovat heikot ja yksilöiden väliset erot ovat suuria.

Case-koulussa työyhteisön yhteinen käsitys opetussuunnitelmasta oli hioutunut kahden vuoden opetussuunnitelmaprosessin ajan. Mutta keinojen ja välineiden löytyminen opetussuunnitelman eläväksi saamiseksi arjessa oli haaste. Tämä vaade ei jättänyt työyhteisössä ketään kylmäksi. Vastasimme haasteeseen konseptilla “koulumme on julkaisutalo”. Tavoittelemme tilaa, jossa oppilailla on mahdollisuus luoda ja julkaista helposti. Uudenlainen avoin viestintä siltaa koulua lähemmäs ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa. Uudistunut koulu tulee erilaisten tekstien kautta tutuksi ja lähestyttävämmäksi vanhemmille, sidosryhmille ja monikulttuuriselle yhteisölle.

Haimme väyliä matalan kynnyksen vaihtoehtoja digitaaliseen tuottamiseen ja julkaisemiseen. Tuottamisen periaatteet olivat rohkeus, aitous, merkityksellisyys ja kokemuksellisuus oppimisessa sekä osallisuus ja vaikuttaminen. Nämä ohjaavat periaatteet koskivat sekä oppilaita että henkilökuntaa. Keskeistä oli kuitenkin muokata haasteesta ja mahdollisuudesta yhteinen ja löytää ratkaisun avaimet siihen yhteisönä. Haasteita olivat yhtenäisen peruskoulun rakenteet, asenteet ja epävarmuus,  muutos opettajan roolissa sekä alueen sosioekonomiset realiteetit.

Kaikkiin kysymyksiin ei ollut vastauksia ja niitä piti lähteä hakemaan rohkeasti kokeilemalla. Ja kun vastauksia ei ollut, epävarmuutta piti sietää ja sitä, ettei lopputulos ollut välttämättä ennakoitu, vaan toimivuutta jouduttiin hakemaan uudelleen ja uudelleen.

Esitys rakentuu käytännön esimerkeistä, uusista näkökulmista  ja vaihtoehtoisista ratkaisumalleista. Myös etenemisesteet ja kipukohdat paljastetaan. Esitykseen sisältyy myös “mitä olisi pitänyt tehdä toisin”-osio.