Luokka liikkeelle! iPad-navigaattori paikallishistorian motivaattorina

Foorumiesitys

‹ Takaisin

Lisää omaan ohjelmaan

Aika: Torstai klo 13:15 - 13:45, Esityssali 14

Puheenjohtaja: Aarre Heino

Esiintyjät:

  • Kari Sormunen, UEF/ Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
  • Lasse Eronen, UEF/Joensuun normaalikoulu

Avainsanat: ipad, Maker-kulttuuri, oppilaskeskeinen, navigaattori, liikkuva luokka

Kohderyhmä: Teknologian opetuskäytön kehittäjätahot
Tarkoitettu niin opettajille, laitehankinnoista vastaaville henkilöille, rehtoreille, kuin teknologian käytön tutkijoillekin

Esitykseen liittyvä linkki: http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1355755427510

Oppilaskeskeisyyden lisääminen on ollut vuosikymmenien ajan opetusta ohjaavien viranomaisten ja tutkijoiden toiveena. Tekemisen eli ns. maker-kulttuuri, jossa oppijat työskentelevät yhdessä ja käyttävät luontevasti ja kriittisesti olemassa olevaa teknologiaa, nostaa oppilaat entistä enemmän opetuksen keskiöön. Design-orientoitunut pedagogiikka tähtää 21. vuosisadan taitojen (mm. luovuus ja innovatiivisuus, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, yhteiskehittely sekä kyky hyödyntää digitaalista teknologiaa) kehittämiseen, jossa oppiminen tapahtuu formaalien opetusympäristöjen ohella jokapäiväisissä fyysisissä ja teknologisissa mpäristöissä.

Design-perustainen materiaalin tuottaminen pohjautuu oppilaskeskeiseen aktivoivan opetuksen menetelmään, jonka mukaan oppiminen ymmärretään tiedon aktiiviseksi tuottamiseksi; tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi ohjaamalla oppilaat tuottamaan yhdessä asiantuntijoiden ohjauksessa opiskelumateriaalia itselleen ja toisilleen. Tällaisen oppimisprosessin hyöty oppimiselle onkin tiivistettävissä toteamukseen: ”ne jotka hyötyvät enemmän opetusmateriaaleista, ovat niiden tuottajat, eivät käyttäjät”. Toisaalta tiedetään myös, että ilmiöiden ja käsitteiden abstraktius vähenee konkretisoimalla ne tapahtumapaikassaan: käsitteiden haltuunotto tapahtuu helpommin, kun ne opistaan reaalimaailman kontekstissa – luokkahuoneopetuksen sijaan.

Liikunnan on havaittu vaikuttavan myönteisesti lasten koulumenestykseen, tiedollisiin toimintoihin ja oppimiseen. Fyysisen aktiivisuuden on havaittu edistävän myös lasten tiedollisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta sekä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaitoja. Tutkimustulokset osoittavat, että liikunnalla olevan myönteinen vaikutus koulumenestykseen riippumatta siitä, onko fyysinen aktiivisuus järjestettyä vai ei.

Esittelemässämme kokeilussa lukion toisen vuosiluokan opiskelijat (n=22) perehtyivät paikallishistorian kurssilla Joensuun kaupungin historiaan tuottaen kohde-esittelyjä historiallisen Joensuu-kävelyreitin tarpeisiin. Opiskelijat haastattelivat asiantuntijoita, vierailivat kohteissa, sekä kartoittivat kohteensa historiaa mm. arkistokuvin ja tuottivat esittelyvideon kohteestaan. Seuraavassa vaiheessa tuotetut esittelyvideot liitettiin navigaattoriohjelmiston (HeiJoe) tietokantaan. Tuotetuista kohteista muodostettiin kävelyreitti, joka opiskelijat kävelivät ohjelman opastuksella ja tutustuivat toistensa esittelyihin. Tutkimusaineisto kerättiin teemakyselyn ja haastattelujen avulla. Näiden avulla selvitettiin opiskelijoiden mielipiteitä ja kokemuksia työmuodosta, sen vaikutuksesta motivaatioon ja omaan oppimiseen.

Alustava kyselyaineiston analyysi paljastaa opiskelijoiden kokemukset työskentelymenetelmästä positiivisiksi. Vaikka osa opiskelijoista koki kohde-esittelyn tuottamisen haasteellisena, kaikki opiskelijat kuitenkin korostivat työmuodon tehokkuutta oman oppimisensa näkökulmasta katsottuna. Tulosten pohjalta vaikuttaa siltä, että opiskelijat kokevat menetelmän parantavan motivaatiota ja näin lisäävän opiskelun tehoa.